Protektionismin perimmäinen tarkoitus on valtion omavaraisuuden, tuotannon sekä työllisyyden turvaaminen vapaakauppaa vastaan. Suomi on tunnettu maailmalla tuotteidensa laadusta ja innovatiivisista yrityksistä. Suomella ei kuitenkaan ole mahdollisuuksia kilpailla esimerkiksi Kiinan kaltaisten tuotantojättiläisen kanssa muun muassa elektroniikkatuotteissa, sillä tuotanto on Kiinassa aivan eri tasolla. Esimerkiksi monet jättimäiset nettikaupat tarjoavat näitä halvasti tuotettuja huonompilaatuisia elektroniikkatuotteita kuluttajille kellon ympäri nopeasti sekä halvasti, ja yhä suurempi osa myös suomalaisista päätyy tilaamaan tuotteita näiltä sivuilta.

Protektionismi on taloustieteellinen termi, joka tarkoittaa valtion sisäisten markkinoiden kotimaisten tuottajien suojelemista erinäisillä ulkomaisia tuottajia rajoittavilla tekijöillä kuten suojatullit, tariffit tai kiintiöt.

 

Monet yritykset tai alat ovat keskitettyjä Suomessa valtion omistukseen, jolloin on ensiarvoisen tärkeätä turvata nämä alat, jotta Suomen valtion talous ei koe äkkinäistä romahdusta vaikuttaen koko Suomen kansaan.

Valtion monopoli

Viime aikoina median huulilla on erityisesti ollut Suomen alkoholipolitiikka. Suomen alkoholikaupan ollessa keskitettynä valtiolle pystyy valtio säännöstelemään ja tutkimaan alkoholikulttuurin kehitystä Suomessa ja tekemään korjausliikkeitä tarpeen vaatiessa. Alkoholikaupan vapauttaminen monopolista ja altistaminen vapaakaupalle tarkoittaisi Suomessa tuhansien työpaikkojen menetystä, mutta ennen kaikkea valtio menettäisi jättimäisen osan tuloista, joilla se on myöntänyt tukia ja kehittänyt valtion tarjoamia palveluita.

Monopolin purkautuessa on oletettavaa, että esimerkiksi useista terveyteen ja koulutukseen liittyvistä palveluista joudutaan leikkaamaan, esimerkiksi mielenterveyspalvelut sekä lastenhoito ovat usein olleet leikkauksen alla. Jos leikkaamme koulutuksesta tai terveyspalveluista, minkälaisia vaikutuksia voimme olettaa tämän tuottavan esimerkiksi 20 vuoden päästä, jolloin tämänhetkinen nuoriso on siirtynyt työelämään?

Viihdepelimarkkinat

Toinen Suomelle hyvin tärkeä, koko maailman mittakaavassa jopa ainutlaatuinen monopoli on viihdepelimarkkinat. Erilaiset kolikkopelikoneet ovat olleet vuosikymmeniä osa suomalaisia elintarvikeliikkeitä sekä mahdollisuus kuluttajille saada erinäisiä pieniä voittoja esimerkiksi ostosreissun päätteeksi. Rahapelibisnes on kuitenkin vuosien varrella kehittynyt hurjaa vauhtia ja kuluttajilla on nykyään myös mahdollisuus pelata rahapelejä internetin välityksellä poistumatta kotoaan.

Suomi on valitettavan myöhään hypännyt mukaan netin välityksellä tapahtuvaan pelibisnekseen, joka näkyy tällä hetkellä esimerkiksi Moneysite –pelisivuston kaltaisten kansainvälisten nettikasinoiden eksponentiaalisena kasvuna. Sen lisäksi, että Moneysite tarjoaa kansainvälisen tason asiakaspalvelua laajalle asiakaskunnalleen, tarjoaa se myös erittäin reiluja bonuksia asiakkailleen, mitä Suomessa ei valitettavasti ole mahdollista tarjota lakiteknillisistä syistä johtuen. Juurikin tästä syystä suomalaisia palvelualoja on syytä lähteä kehittämään innovatiivisempaan suuntaan, että Suomen talous pystytään turvaamaan ulkomaisten kilpailijoiden lisääntyessä.Varsinkin Suomen kaltaiselle pienehkölle maalle, kotimaisen teollisuuden omavaraisuus on ensiarvoisen tärkeää.

Valtion takaamaa suojelua tärkeässä asemassa

Asiantuntijat ovat yleisesti mieltä, että valtion takaama suojelu on välttämätöntä teollisuuden kehitykselle. On tärkeää turvata vakaa kasvualusta uudelle toimialalle tai yritykselle, esimerkiksi tukien muodossa samalla pitäen liiallisen tarjonnan kurissa. Aikaisempi huomioni Kiinan kaltaisten valtioiden massiivisista tuotantolinjastoista on esimerkki, miten vaatimattomammat teollisuusalan yritykset jäävät suurten yritysten jalkoihin jo alkuvaiheessa tuotantoaan. Kiina on tällä hetkellä maailman suurimpia teollisuuden alan valmistajia ja maailman nopeimmin vaurastuva valtio. Olisi silkkaa hulluutta lähteä kilpailemaan Kiinan kanssa ilman valtion suojelua ja tukea.

Protektionismin tarkoitus ei ole ainoastaan turvata kotimaisten yritysten tulevaisuutta, mutta myös suojella valtiota turvallisuuspoliittisesti konfliktin hetkillä. Viimeisen kymmenen vuoden sisällä niin Euroopassa, Aasiassa kuin Afrikassakin on käyty läpi huomattava määrä konflikteja, johtaen jopa sotatilanteisiin asti. Kaikki varmaan muistavat vielä Venäjän viimevuotisen tempauksen, jossa Venäjän valtio lopetti suomalaisten elintarvikkeiden maahanviennin. Venäjän kaltaisella jättiläisellä on varaa toimia näin. Toki kyseinen tempaus aiheutti myös paljon närää kansassa ja asetti ruplan kurssin myös vaakalaudalle. Venäjä on kuitenkin suhteellisen omavarainen valtio, vaikkakin ilmastoltaan viljelylle varsin epäsuotuisa Suomeakin kylmempien ja pidempien talvien takia.

Mitä jos Suomi siirtyy vapaakaupan piiriin?

Nyt kuvittele seuraava tilanne: Suomi siirtyy vapaakaupan piiriin ja sallii ulkomaisten tuotteiden maahantuonnin rajoituksetta ja ilman esimerkiksi tullia tai ylimääräisiä rajoittavia tekijöitä kulujen muodossa. Suomen maatalous ja erinäiset teollisuudenalan yritykset joutuvat koetukselle kilpailun lisääntyessä ja entistä halvempien ulkomaisten tuotteiden noustessa tavallisen kuluttajan suosioon. Ulkomaiset yritykset vaurastuvat samalla kun kotimaiset yrittäjät hakeutuvat konkurssiin tai tarvitsevat valtion rahallista tukea. Valtion myöntäessä tukea vähenevät sen omat rahavarannot ajaen valtion taloudellisesti hankalaan tilanteeseen.

Suomen maatalous ja teollisuus kuolevat hiljalleen ja Suomesta tulee entistä riippuvaisempi ulkomaantuonnista. Mitä tapahtuu kun syntyy konfliktitilanne Suomen ja esimerkiksi Venäjän välille? Ruokatarvikkeiden maahantuonti lopetetaan konfliktin ajaksi, jolloin Suomen täytyy tulla toimeen omalla tuotannollaan. Tässä vaiheessa olisi ehdottoman tärkeätä omistaa kukoistava maatalous. Miten Suomi voi toimia tilanteessa, jossa se on riippuvainen ulkomaantuonnista, mutta samaan aikaan tilanteessa joka ei salli tuotteiden kuljetusta? Toistuuko Krimin tilanne? Tapauksessa, jossa vapaakauppa sallitaan Suomessa, on vain ajan kysymys, milloin Suomen taloudellinen tilanne heikentyy entisestään.

Ei ole ollenkaan liioiteltua väittää, että Venäjä ei näkisi tässä tilaisuutta painostaa Suomea ja asettaa pakotteita, jotka Suomen on pakko hyväksyä välttääkseen pahimman mahdollisen tilanteen. Voisin siis väittää, että markkinoiden rajoittaminen on elinehto Suomen hyvinvoinnille ja selviytymiselle suurvaltojen rinnalla.

FacebookTwitterGoogle+Jaa