Suomen talous on jo vuosien ajan ollut syöksykierteessä valtion velkojen lisääntyessä huimaa vauhtia päivittäin. Suomi on kokenut useita eri leikkauksia ja veronnostoja asettaen normaalin työssäkäyvän kuluttajan yhä ahtaammalle taloudellisesti. Talouden huonontuessa ei myöskään ole varaa pyörittää yrityksiä samalla tavalla kuin ennen. Työntekijöitä irtisanotaan kovaa tahtia YT-neuvotteluissa ja palkkoja sekä lisiä leikataan. Odotettavissa on, että Suomen talous ajautuu vain huonompaan suuntaan ellei valtio saa aikaan konkreettisia muutoksia taloustilanteen parantamisen puolesta. Tällä hetkellä yksi keskustelluimpia aiheita on EU:n tullin ja tuoterajoitusten purkaminen EU:n ulkopuolelta tulevien tavaroiden maahantuonnissa. Ilmiötä kutsutaan vapaakaupaksi, ja se on jo käytössä esimerkiksi EU:n alueella, niin sanotulla Euroopan talousalueella (ETA) sekä esimerkiksi Euraasian talousyhteisö.

Kauppaa valtion rajojen yli

Vapaakauppa on globaali kaupankäynnin muoto, jossa yksityishenkilöt sekä yritykset voivat käydä kauppaa vapaasti valtion rajojen yli. Vapaakaupassa kahdella tai useammalla valtiolla siis puuttuvat erilaiset rajoitukset, kuten tulli tai tuontirajoitukset, jotka voisivat toimia esteenä tuottoisalle kaupankäynnille tuotteen tai palveluntarjoajan näkökulmasta. Vapaakaupan tarkoituksena on myös tarjota kuluttajille edullisempi vaihtoehto kalliimman, kotimaisen tuotteen rinnalle. Vaikka vapaakauppaa pidetäänkin maailmalla yleisesti ottaen positiivisena ilmiönä, ovat sen vaikutukset talouteen hyvinkin poikkeavat valtiosta riippuen. Tällä hetkellä onkin kyseenalaista onko ETA vaikuttanut positiivisesti vai negatiivisesti Suomen taloustilanteeseen. Haluaisinkin tekstissäni tuoda ilmi useita seikkoja, jotka voivat vaikuttaa entistä negatiivisemmin Suomen talouteen, jos vapaakaupan aluetta jatkettaisiin ETA:n lisäksi muihin talousalueisiin tai tuotantojättiläisiin kuten Kiinaan.

FacebookTwitterGoogle+Jaa