Nykytilanne Suomessa

Suomen talous on jo vuosien ajan ollut syöksykierteessä valtion velkojen lisääntyessä huimaa vauhtia päivittäin. Suomi on kokenut useita eri leikkauksia ja veronnostoja asettaen normaalin työssäkäyvän kuluttajan yhä ahtaammalle taloudellisesti. Talouden huonontuessa ei myöskään ole varaa pyörittää yrityksiä samalla tavalla kuin ennen. Työntekijöitä irtisanotaan kovaa tahtia YT-neuvotteluissa ja palkkoja sekä lisiä leikataan. Odotettavissa on, että Suomen talous ajautuu vain huonompaan suuntaan ellei valtio saa aikaan konkreettisia muutoksia taloustilanteen parantamisen puolesta. Tällä hetkellä yksi keskustelluimpia aiheita on EU:n tullin ja tuoterajoitusten purkaminen EU:n ulkopuolelta tulevien tavaroiden maahantuonnissa. Ilmiötä kutsutaan vapaakaupaksi, ja se on jo käytössä esimerkiksi EU:n alueella, niin sanotulla Euroopan talousalueella (ETA) sekä esimerkiksi Euraasian talousyhteisö.

Kauppaa valtion rajojen yli

Vapaakauppa on globaali kaupankäynnin muoto, jossa yksityishenkilöt sekä yritykset voivat käydä kauppaa vapaasti valtion rajojen yli. Vapaakaupassa kahdella tai useammalla valtiolla siis puuttuvat erilaiset rajoitukset, kuten tulli tai tuontirajoitukset, jotka voisivat toimia esteenä tuottoisalle kaupankäynnille tuotteen tai palveluntarjoajan näkökulmasta. Vapaakaupan tarkoituksena on myös tarjota kuluttajille edullisempi vaihtoehto kalliimman, kotimaisen tuotteen rinnalle. Vaikka vapaakauppaa pidetäänkin maailmalla yleisesti ottaen positiivisena ilmiönä, ovat sen vaikutukset talouteen hyvinkin poikkeavat valtiosta riippuen. Tällä hetkellä onkin kyseenalaista onko ETA vaikuttanut positiivisesti vai negatiivisesti Suomen taloustilanteeseen. Haluaisinkin tekstissäni tuoda ilmi useita seikkoja, jotka voivat vaikuttaa entistä negatiivisemmin Suomen talouteen, jos vapaakaupan aluetta jatkettaisiin ETA:n lisäksi muihin talousalueisiin tai tuotantojättiläisiin kuten Kiinaan.

FacebookTwitterGoogle+Jaa

Maatalous

maatalous

Uuden hallituksen astuttua virkaan on sosiaalinen media kuohunut lähes päivittäin toinen toistaan suuremmista leikkauksista, jotka ovat erityisesti koskettaneet Suomen maataloutta ja sen tukia. Viimeaikaisin tempaus maatalouden yrittäjiltä saapua Helsingin keskustaan traktoreilla viestii jo itsessään maatalouden tämänhetkisestä ahdingosta. Senaatintorin täyttivät sadat maatalousyrittäjät traktoreineen vaatien korjausliikkeitä suunniteltuihin leikkauksiin sekä myöhästyneisiin tukiin. Suomen maataloustilanteen ollessa näin heikossa tilanteessa ei ole myöskään realistista edes harkita ulkomaan kauppaan liittyvien rajoitusten löysentämistä tai poistamista. Sallimalla vapaakaupan edesautettaisiin vain Suomen maatalouden luhistumista entisestään, joka johtaisi huomattaviin työpaikan menetyksiin sekä tuotteiden laadun heikkenemiseen Suomessa.

Kotimaiset maatalousyrittäjät jäävät jalkoihin

Tuotteiden maahantuonti on tällä hetkellä yksi kovimpia kilpailijoita kotimaisille maatalousyrittäjille. Ulkomailta tuodut korvikkeet ovat yleensä edullisempia, ja näin saattavat miellyttää kuluttajaa kotimaista tuotetta enemmän. Mitä kuluttaja ei kuitenkaan aina tule miettineeksi on tuotteen laatu sekä ympäristön kuormitus, joka on seurausta tuotteen kuljettamisesta toiselta puolelta maapalloa tänne koti-Suomeen. Viime vuosina ilmastonmuutos on ollut kovasti puheenaiheena ja yksi tämän hetken trendejä onkin lähiruoan suosiminen ja oman hiilijalanjäljen minimointi. Trenditietoisimmat kuluttajat ovat hiljalleen alkaneet kiinnittää huomiota tuotteen alkuperän lisäksi myös erinäisiin lisäaineisiin tai tuotantoprosesseihin. Tällä hetkellä valitettavasti lähiruoka on usein ulkomaista tuotetta kalliimpaa. Suomalainen ruokakulttuuri on kuitenkin kokenut kasvojen kohotuksen, ja ihmiset arvostavat enemmän ja enemmän tuotteen makua ja laatua tuotteen edullisuuden sijaan. Mikä sitten tekee suomalaisesta tuotteesta niin paljon ulkomaista tuotetta kalliimpaa? Seuraavassa osiossa erittelen erinäisiä syitä korkeammille hinnoille ja miksi vapaakauppa on uhka suomalaiselle maataloudelle.

Ilmasto & kasvuympäristö

agriculture-731502_640

On ensiarvoisen tärkeää ymmärtää, että Suomen rajustikin vaihtelevat lämpötilat eivät ole ideaaleja kasviperäisten raaka-aineiden tuottamiselle. Suomen talvi on ennen kaikkea kylmä, pimeä ja pitkä,  joten varsinaisia viljelykuukausia ei Suomessa ole kuin muutama. Valtio, jossa vuosilämpötilat eivät koe dramaattisia muutoksia ovat paljon stabiilimpia ympäristöjä erinäisten raaka-aineiden kasvattamiselle. Jotta Suomen maatalous pystyy ylipäätänsä tuottamaan esimerkiksi viljaa, siipikarjaa tai muita maataloustuotteita tarvitaan erilaisia ratkaisuja tasaiselle ja kannattavalle tuotannolle.

Tasainen tuotanto haastavissa olosuhteissa tarkoittaa yleisesti ottaen monimutkaista laitteistoa tai mekanismia, jota varten suurin osa maatalousyrittäjistä joutuu ottamaan monien miljoonien lainat hankkiakseen tarvittavan laitteiston pyörittämään tuotantoaan. Kalliin laitteiston lisäksi maatalousyrittäjillä on usein myös tarvetta lisätyövoimalle, joka sekin tuo mukanaan omat kulunsa, veroista puhumattakaan. Valtiot, joilla on ideaali sijainti esimerkiksi viljelyn suhteen eivät tarvitse samalla tavalla kalliita laitteita pystyäkseen pitämään tuotantonsa käynnissä.

Korkea verotus rasittaa maanviljelijöitä

Erinäisten laitehankintojen lisäksi suomalaista työntekijää painaa kovat verot. Maanviljelijät ovat usein yksityisyrittäjiä ja Suomeen verrattaessa harva valtio on asettanut yhtä korkean verotussysteemin yksityisyrittäjille. Suomessa on hyvin hankalaa ensinnäkään perustaa omaa yritystä saati pyörittää sitä. Verrataan seuraavaksi suomalaista maatalousyrittäjää esimerkiksi lähes mihin tahansa Aasian tai Etelä-Amerikan valtioon: lämpötilat ja maaperä on ideaalia viljelylle, verotus sekä palkkataso ovat Suomea moninkertaisesti matalampia.

Kun Suomessa pystytään tuottamaan viljaa muutaman kuukauden ajan vuodessa, on esimerkiksi Brasiliassa mahdollista jatkaa tuotantoa läpi vuoden. Brasilian viljantuotto  on moninkertainen Suomeen verrattuna. Kuvittele nyt, että Brasilia lähtisi vapaakauppaan mukaan ja haluaisi tuoda pysyvästi Suomen markkinoille omat viljatuotteensa. Miten suomalainen maatalousyrittäjä pystyy mitenkään kilpailemaan brasilialaisen massatuottajan kanssa kun lähtökohdat viljelylle ovat kuin kolikon kaksi eri puolta? Sen lisäksi, että raaka-aineita voidaan tuottaa ympäri vuoden, ovat kasvatusmenetelmät usein myös kyseenalaisia sekä sisältävät paljon ihmiselle haitallisia kemikaaleja, jotka voivat muokata tuotetta geneettisesti sekä muita torjunta-aineita aiheuttaen voimakkaita allergisia reaktioita herkälle kuluttajalle. Suomessa sen sijaan on viljelylle ja sallittaville lannoitteille sekä ravinteille tarkat säädökset, joita maanviljelijän on pakko noudattaa saadakseen tuotteensa myyntiin.

Geenimanipulointi lisää epäreilua kilpailua

Maailmalla kuohuttanut Monsanto on viljelyn pioneeri. Monsanto on jalostanut useita tärkeitä vilja- ja riisilajikkeita geenimanipuloinnin avulla nostaen viljellyn tuotteen satoa moninkertaisesti. Geenimanipuloinnin avulla Monsanto on myös luonut lajikkeita, jotka ovat immuuneja tuholaisille sekä kestävät hyvin ääriolosuhteita. Tämä on tietysti erittäin positiivinen uutinen alueilla, joissa ihmiset kokevat nälänhätää päivittäin ja viljely on erittäin hankalaa esimerkiksi äärimmäisen korkean lämpötilan takia.

Vaikka heidän perimmäinen tarkoituksensa on varmasti hyvä, ovat he saaneet myös paljon kritiikkiä geenimanipuloinnista, sillä eräät tieteelliset tutkimukset ovat antaneet hyvinkin ristiriitaisia tuloksia geenimanipuloitujen tuotteiden turvallisuudesta. Minkä takia tämä sitten liittyy Suomen tilanteeseen? Koska Monsanto on globaalisti laajalle levinnyt konserni, ovat sen kasvatusmetodit äärimmäisen tehokkuun lisäksi erittäin edullisia. Suomen alistuessa vapaakaupalle ei ole epäilystäkään etteivätkö Monsanton kaltaiset jättiläiset käyttäisi myös Suomen markkinoita hyväkseen anastaen markkinat pienyrittäjiltä.

Eettiset ongelmat

Erilaisten torjunta-aineiden käytön lisäksi on hyvin tärkeää pohtia ovatko työntekijöiden olosuhteet sekä raaka-aineen tuotantotavat tarpeeksi eettiset globaalilla mittapuulla. Esimerkiksi kaakaopapujen kasvatus (sinänsä irrelevantti seikka Suomen tilanteeseen liittyen) on useaan otteeseen ollut median tarkastelun alla erinäisten lapsityövoimaepäilyjen takia. Jokaisen kuluttujan on syytä pysähtyä hetkeksi pohtimaan minkälaista työtä haluaa oikeastaan tukea. Olisiko järkevämpää tukea kotimaista, lähellä kasvatettua tuotetta, joka jo sinänsä auttaa tuottajaa maksamaan palkkaa työntekijöille ja saamaan elantoa itsellensä, vai tukea kasvotonta maapallon toisella puolella sijaitsevaa tuottajaa, joka laadun sijaan kiinnittää huomiota massatuotantoon maksimoidakseen voiton itsellensä.

Sallimalla vapaakaupan Suomen maatalous langetetaan polvilleen ajaen suomalaiset maatalousyrittäjät ahdinkoon ulkomaisten markkinoiden vyöryessä kulovalkean tavoin suomalaisiin päivittäistavarakauppoihin. Ensivaikutelma muutoksesta voi olla vähävaraisen kuluttajan silmissä erittäin positiivinen, mutta totuus valkenee kuluttajalle ennen pitkää, kun rahat maatalousyritysten pyörittämiselle revitään veronmaksajien palkkapusseista. Heikko taloudellinen tilanne heijastuu suoraan kansan tyytyväisyyteen ja täten Suomen hallitus syöksyy kuolemankierteeseen, jossa veroja on pakko nostaa ja leikkauksia lisättävä.

Ei ole ollenkaan liioiteltua väittää, että taloudellinen tappio maatalouden saralla ei vaikuttaisi myös näennäisesti täysin liittymättömiin valtiolle ja kansalle tärkeisiin osa-alueisiin kuten terveydenhuoltoon tai koulutukseen. Ennen pitkää valtio kerryttää liikaa velkaa ja suomalaiset pankit ajautuvat konkurssiin luoden samankaltaisen tilanteen kuin Kreikan tapauksessa. Nyt on aika pysähtyä ajattelemaan; haluammeko tukea suomalaista ja edesauttaa valtion hyvinvointia vai heittää valtiomme ja hyvinvointimme konkurssikierteeseen edistäen omaa tuhoamme?

Vapaakauppa heikentää kotimaisen tuotteen myyntivoimaa

Kokonaisuudessaan vapaakauppa heikentäisi kotimaisen tuotteen myyntivoimaa vaikuttaen lineaarisesti monen maatalousyrittäjän toimeentuloon ja sitä kautta lisäisi esteitä aikaisemmin mainitun lainan takaisinmaksulle, mutta veisi myös suuren määrän mahdollisia työpaikkoja tulojen vähentyessä. On myös hyvin todennäköistä, että valtio sekä pankit eivät olisi enää yhtä myöntyväisiä monen miljoonan euron lainoille maatalouden tuotettavuuden ollessa vaakalaudalla. Pienyrittäjillä ei yksinkertaisesti olisi mahdollisuutta kilpailla halvan massatuotteen rinnalla. Suomen maatalouden muuttuessa omavaraisesta ulkopuolisten suhteiden varaan, luo tämä kompleksisia ongelmia esimerkiksi poliittisissa konfliktitilanteissa. Avaan ajatuksiani aiheeseen liittyen vielä myöhemmin kirjoituksessani.

Valtion hyvinvoinnin suojelu

valtion-hyvinvoinnin-suojelu

Protektionismin perimmäinen tarkoitus on valtion omavaraisuuden, tuotannon sekä työllisyyden turvaaminen vapaakauppaa vastaan. Suomi on tunnettu maailmalla tuotteidensa laadusta ja innovatiivisista yrityksistä. Suomella ei kuitenkaan ole mahdollisuuksia kilpailla esimerkiksi Kiinan kaltaisten tuotantojättiläisen kanssa muun muassa elektroniikkatuotteissa, sillä tuotanto on Kiinassa aivan eri tasolla. Esimerkiksi monet jättimäiset nettikaupat tarjoavat näitä halvasti tuotettuja huonompilaatuisia elektroniikkatuotteita kuluttajille kellon ympäri nopeasti sekä halvasti, ja yhä suurempi osa myös suomalaisista päätyy tilaamaan tuotteita näiltä sivuilta.

Protektionismi on taloustieteellinen termi, joka tarkoittaa valtion sisäisten markkinoiden kotimaisten tuottajien suojelemista erinäisillä ulkomaisia tuottajia rajoittavilla tekijöillä kuten suojatullit, tariffit tai kiintiöt.

 

Monet yritykset tai alat ovat keskitettyjä Suomessa valtion omistukseen, jolloin on ensiarvoisen tärkeätä turvata nämä alat, jotta Suomen valtion talous ei koe äkkinäistä romahdusta vaikuttaen koko Suomen kansaan.

Valtion monopoli

Viime aikoina median huulilla on erityisesti ollut Suomen alkoholipolitiikka. Suomen alkoholikaupan ollessa keskitettynä valtiolle pystyy valtio säännöstelemään ja tutkimaan alkoholikulttuurin kehitystä Suomessa ja tekemään korjausliikkeitä tarpeen vaatiessa. Alkoholikaupan vapauttaminen monopolista ja altistaminen vapaakaupalle tarkoittaisi Suomessa tuhansien työpaikkojen menetystä, mutta ennen kaikkea valtio menettäisi jättimäisen osan tuloista, joilla se on myöntänyt tukia ja kehittänyt valtion tarjoamia palveluita.

Monopolin purkautuessa on oletettavaa, että esimerkiksi useista terveyteen ja koulutukseen liittyvistä palveluista joudutaan leikkaamaan, esimerkiksi mielenterveyspalvelut sekä lastenhoito ovat usein olleet leikkauksen alla. Jos leikkaamme koulutuksesta tai terveyspalveluista, minkälaisia vaikutuksia voimme olettaa tämän tuottavan esimerkiksi 20 vuoden päästä, jolloin tämänhetkinen nuoriso on siirtynyt työelämään?

Viihdepelimarkkinat

Toinen Suomelle hyvin tärkeä, koko maailman mittakaavassa jopa ainutlaatuinen monopoli on viihdepelimarkkinat. Erilaiset kolikkopelikoneet ovat olleet vuosikymmeniä osa suomalaisia elintarvikeliikkeitä sekä mahdollisuus kuluttajille saada erinäisiä pieniä voittoja esimerkiksi ostosreissun päätteeksi. Rahapelibisnes on kuitenkin vuosien varrella kehittynyt hurjaa vauhtia ja kuluttajilla on nykyään myös mahdollisuus pelata rahapelejä internetin välityksellä poistumatta kotoaan.

Suomi on valitettavan myöhään hypännyt mukaan netin välityksellä tapahtuvaan pelibisnekseen, joka näkyy tällä hetkellä esimerkiksi Moneysite –pelisivuston kaltaisten kansainvälisten nettikasinoiden eksponentiaalisena kasvuna. Sen lisäksi, että Moneysite tarjoaa kansainvälisen tason asiakaspalvelua laajalle asiakaskunnalleen, tarjoaa se myös erittäin reiluja bonuksia asiakkailleen, mitä Suomessa ei valitettavasti ole mahdollista tarjota lakiteknillisistä syistä johtuen. Juurikin tästä syystä suomalaisia palvelualoja on syytä lähteä kehittämään innovatiivisempaan suuntaan, että Suomen talous pystytään turvaamaan ulkomaisten kilpailijoiden lisääntyessä.Varsinkin Suomen kaltaiselle pienehkölle maalle, kotimaisen teollisuuden omavaraisuus on ensiarvoisen tärkeää.

Valtion takaamaa suojelua tärkeässä asemassa

Asiantuntijat ovat yleisesti mieltä, että valtion takaama suojelu on välttämätöntä teollisuuden kehitykselle. On tärkeää turvata vakaa kasvualusta uudelle toimialalle tai yritykselle, esimerkiksi tukien muodossa samalla pitäen liiallisen tarjonnan kurissa. Aikaisempi huomioni Kiinan kaltaisten valtioiden massiivisista tuotantolinjastoista on esimerkki, miten vaatimattomammat teollisuusalan yritykset jäävät suurten yritysten jalkoihin jo alkuvaiheessa tuotantoaan. Kiina on tällä hetkellä maailman suurimpia teollisuuden alan valmistajia ja maailman nopeimmin vaurastuva valtio. Olisi silkkaa hulluutta lähteä kilpailemaan Kiinan kanssa ilman valtion suojelua ja tukea.

Protektionismin tarkoitus ei ole ainoastaan turvata kotimaisten yritysten tulevaisuutta, mutta myös suojella valtiota turvallisuuspoliittisesti konfliktin hetkillä. Viimeisen kymmenen vuoden sisällä niin Euroopassa, Aasiassa kuin Afrikassakin on käyty läpi huomattava määrä konflikteja, johtaen jopa sotatilanteisiin asti. Kaikki varmaan muistavat vielä Venäjän viimevuotisen tempauksen, jossa Venäjän valtio lopetti suomalaisten elintarvikkeiden maahanviennin. Venäjän kaltaisella jättiläisellä on varaa toimia näin. Toki kyseinen tempaus aiheutti myös paljon närää kansassa ja asetti ruplan kurssin myös vaakalaudalle. Venäjä on kuitenkin suhteellisen omavarainen valtio, vaikkakin ilmastoltaan viljelylle varsin epäsuotuisa Suomeakin kylmempien ja pidempien talvien takia.

Mitä jos Suomi siirtyy vapaakaupan piiriin?

Nyt kuvittele seuraava tilanne: Suomi siirtyy vapaakaupan piiriin ja sallii ulkomaisten tuotteiden maahantuonnin rajoituksetta ja ilman esimerkiksi tullia tai ylimääräisiä rajoittavia tekijöitä kulujen muodossa. Suomen maatalous ja erinäiset teollisuudenalan yritykset joutuvat koetukselle kilpailun lisääntyessä ja entistä halvempien ulkomaisten tuotteiden noustessa tavallisen kuluttajan suosioon. Ulkomaiset yritykset vaurastuvat samalla kun kotimaiset yrittäjät hakeutuvat konkurssiin tai tarvitsevat valtion rahallista tukea. Valtion myöntäessä tukea vähenevät sen omat rahavarannot ajaen valtion taloudellisesti hankalaan tilanteeseen.

Suomen maatalous ja teollisuus kuolevat hiljalleen ja Suomesta tulee entistä riippuvaisempi ulkomaantuonnista. Mitä tapahtuu kun syntyy konfliktitilanne Suomen ja esimerkiksi Venäjän välille? Ruokatarvikkeiden maahantuonti lopetetaan konfliktin ajaksi, jolloin Suomen täytyy tulla toimeen omalla tuotannollaan. Tässä vaiheessa olisi ehdottoman tärkeätä omistaa kukoistava maatalous. Miten Suomi voi toimia tilanteessa, jossa se on riippuvainen ulkomaantuonnista, mutta samaan aikaan tilanteessa joka ei salli tuotteiden kuljetusta? Toistuuko Krimin tilanne? Tapauksessa, jossa vapaakauppa sallitaan Suomessa, on vain ajan kysymys, milloin Suomen taloudellinen tilanne heikentyy entisestään.

Ei ole ollenkaan liioiteltua väittää, että Venäjä ei näkisi tässä tilaisuutta painostaa Suomea ja asettaa pakotteita, jotka Suomen on pakko hyväksyä välttääkseen pahimman mahdollisen tilanteen. Voisin siis väittää, että markkinoiden rajoittaminen on elinehto Suomen hyvinvoinnille ja selviytymiselle suurvaltojen rinnalla.

Loppusanat

 

Olen tekstissäni vain raapaissut vapaakaupan pintaa ja sen seuraamuksia Suomen taloudelle, jos vapaakauppa EU:n alueella sallitaan laajemmalle alueelle, esimerkiksi Aasiaan. Kuluttajan on hyvä ymmärtää vapaakaupan aiheuttamat seuraamukset Suomen maatalouteen ja teollisuusalaan liittyen ja punnittava omaa arvomaailmaansa ja paikkaansa suomalaisessa yhteiskunnassa.

Vaikka vapaakauppa näennäisesti aiheuttaisi hinnanlaskun kuluttajan ostoskorissa, on tärkeää pitää mielessä laatuerot tai esimerkiksi tuotteen eettisyys tai sen sisältämät lisäaineet sekä kemikaalit, joita on käytetty tuotteen prosessoinnissa. Mitä tulee valtion hyvinvointiin liittyen; Suomen on korkea-aika kehittää palveluitaan entistä paremmiksi, jotta suomalainen kuluttaja ei hylkää kotimaisia palveluita ja tuotteita. Suuret suomalaiset konsernit kaipaavat kasvojenkohotusta ja uusia keinoja lähestyä asiakkaita, jotta esimerkiksi alkoholin tuonti ulkomailta saadaan laskuun ja rahanvaihto keskitettyä valtion sisäisille markkinoille.

Saamalla positiivisia muutoksia aikaan, muuttuvat olosuhteet myös helpommiksi pienyrittäjille valtion pystyessä tukemaan heitä taloudellisesti. Turvallisuuspoliittisesta näkökulmasta on ensiarvoisen tärkeää taata Suomen maatalouden ja teollisuuden kukoistus, jotta valtiomme ei romahda polvilleen konfliktin sattuessa. Tuetaan kaikki yhdessä suomalaista osaamista ja yrittäjyyttä, sillä se on ainoa keino saada Suomi takaisin nousuun. Suosimalla suomalaista turvaat myös seuraavien sukupolvien tulevaisuuden.